JJK:n synty ja ensimmäinen nousukausi: 1992-2005

Syksyllä 1992 Jyväskylän jalkapalloon haluttiin uusi, yhtenäinen ja voimakas sävel. JYP-77:n toiminta oli näivettynyt ja seura oli pudonnut kolmanteen divisioonaan. Samassa sarjassa vuosikausia pelannut Jyväskylän Pallokerho JyPK puolestaan suunnitteli miesten edustusjoukkueen lakkauttamista. Seurojen muutamat puuhamiehet päättivät, että Jyväskylän jalkapallossa olisi aika puhdistaa ilmapiiriä ja aloittaa puhtaalta pöydältä. JYP-77 ja JyPK yhdistivät voimansa ja muodostivat yhdessä uuden seuran, Jyväskylän Jalkapalloklubi ry:n.

JJK oli syntynyt.
Uusi seura otti vastuulleen ainoastaan edustusjoukkueen toiminnan. Junioritoimintaa jatkettiin JyPK:n ja JYP Junioreiden huomassa.
Seuraavana syksynä perustettiin JJK Juniorit ry, joka otti vastuulleen yhdistyneiden seurojen junioritoiminnan.

Uusi seura aloitti toimintansa nousujohteisesti ja nousua Kakkoseen juhlittiin pelaaja-valmentaja Kai Hakulisen johdolla heti ensimmäisenä syksynä. Seuraavaksi kaudeksi valmennuspuikkoihin tarttui Markku Kekäläinen, joka toimi tehtävässä seuraavat kolme kautta.

Kaudella 1994 nousijajoukkue jäi vielä matkan päähän Kakkosen kärjestä. Huomionarvoista on joukkueen riveissä pelanneen ex-HJK-hyökkääjä Mika Väyrysen panos: mies paukutti 22 maalia voittaen koko sarjan maalikuninkuuden.

Ensimmäinen yritys Ykkösessä

Seuraavalla kaudella aika oli kypsä JJK:n esiinmarssille. Joukkue sijoittui 16 maalia mättäneen parikymppisen oman kylän pojan Ville Prihan johdolla lohkossaan toiseksi ja selviytyi karsintaan. Kaksiosaisessa karsinnassa JJK oli vastaan asettunutta kemiläisjoukkue KPT-85:ä parempi yhteismaalein 5-3.

Näin nuori seura oli noussut kolmen ensimmäisen toimintavuotensa aikana kaksi sarjaporrasta ylemmäs valtakunnan toiseksi korkeimmalle sarjatasolle.

Ensimmäisellä kaudellaan Ykkösessä JJK onnistui säilyttämään sarjapaikkansa ja sijoittui lopulta kuudenneksi tehokkaan kärkiparinsa Ville Priha – Sükrü Uzuner vahvalla myötävaikutuksella.

Nousijajoukkue oli erityisen kova kotikentällään, häviten kotona koko kauden aikana ainoastaan kerran. 3-1 –voittoa Lahden Kuusysistä seurasi Harjulla 2547 katsojaa.

Hyökkääjälupaus Priha siirtyi kauden jälkeen Vaasaan liigaympyröihin.

Seuraavalla kaudella JJK:n trendi kääntyi. Joukkue menetti paljon pisteitä kotona, mutta oli vastaavasti erittäin kova vierailija. Joukkue sijoittui Ykkösen Pohjoislohkossa kolmanneksi, ja Etelälohkon kanssa yhdistetyssä ylemmässä loppusarjassa lopulta kuudenneksi.

Kolmanteen kauteen lähdettiin suurin toivein ja valmentajaksi palkattiin unkarilainen Boguslav Hajdas. Kaikki meni kuitenkin alusta asti vikaan. Kaudesta muodostui hyvin vaikea, ja joukkue onnistui tekemään 18 Pohjoislohkon ottelussa vain 15 maalia sijoittuen lopulta kahdeksanneksi. Alemmassa loppusarjassa maalitili karttui vaivaisella kahdella ja pistepussikin yhdellä tasurilla. Sekava kausi päättyi kymmenenteen sijaan ja putoamiseen takaisin Kakkoseen. Jyväskylän Jalkapalloklubi ry:n pyörittämä edustusjoukkue tavoitteli pikaista paluuta valtakunnan toiseksi korkeimmalle tasolle, mutta kaudet 1999 ja 2000 päättyivät molemmat neljänteen sijaan ja pettymykseen.

Viimeinen mullistus

Pelkästään edustusjoukkueen ympärille muodostettu organisaatio ei koskaan saavuttanut sellaista vakautta, että se olisi ollut pitkän päälle elinvoimainen. Niinpä seuran rakenteet menivät uusiksi vielä kerran vuonna 2000, kun pitkään laadukkaasti toiminut JJK Juniorit ry nousi A-nuorten joukkueensa voimin 2. divisioonaan.

Oli selvää, ettei kahta JJK:n joukkuetta ollut järkevää peluuttaa samassa sarjassa.

Niinpä JJK Juniorit ry:n luomalle pohjalle edustusjoukkueen sekä A-, ja B-junioreiden toiminnasta vastaamaan perustettiin uusi edustusorganisaatio JJK Jyväskylä ry. Uusi yhdistys vastaanotti JJK juniorit ry:n ansaitseman sarjapaikan siinä missä vanhasta edustusjoukkueen sarjapaikasta luovuttiin.

JJK juniorit ry:n tehtäväksi määriteltiin puhtaasti junioritoiminnan organisointi.

Uuden seuran tavoitteeksi asetettiin nousu Ykköseen viiden vuoden aikajänteellä. Edustusjoukkueen sekä A-, ja B-nuorten yhdistämisellä samaan organisaatioon haluttiin kuitenkin selkeyttää pelaajapolkua JJK:n junioreista edustusjoukkueeseen ja siten perustaa toiminta aiempaa vahvemmin seuran omien kasvattien varaan.

Vaihtelevat vuodet Kakkosessa

Uuden organisaation alku ei ollut tulosten valossa ruusuinen. Kalliista edustusjoukkueesta jäi jäljelle vain rippeitä ja Harjulla kirmasi uuden strategian mukaisesti varsin nuorekas joukkue. Päävalmentajaksi nostettu oman kylän poika, JyP-kasvatti ja HJK:ssa menestysvuotensa pelannut Matti Lahtinen hinasi JJK:n Kakkosessa lopulta kahdeksanneksi.

Seuraavana vuonna toiminta alkoi vakiintua ja joukkuekin menestyi edelliskautta paremmin. Kolmas sija oli selkeää parannusta, vaikkakin tavoiteltu sarjanousu jäi saavuttamatta. Kakkoseen jääminen oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että lahjakkaista omista nuorista puolustaja Jukka Sinisalo lähti Turkuun, liigajoukkue FC Interin organisaatioon.

Kaudeksi 2003 JJK sai käskyttäjäkseen jälleen uuden miehen, Ari Kauton. Kauton pelifilosofia perustui lyhytsyöttöpeliin, jota nuorekas JJK:n joukkue toteutti ajoittain mallikkaasti. Lopputuloksena kuitenkin oli jälleen yksi pettymys neljännen sijan muodossa. Nuoriso-osastosta oli Touko Tumannon vuoro jättää hyvästit Harjun stadionille ja lähteä Turkuun liigaympäristöön kehittymään.

Kaudella 2004 kaikki näytti viimein natsaavan. Lahjakkaiden JJK-kasvattien joukko piti vastustajia Mikko Mannisen johdolla parhaimmillaan lähes pilkkanaan, ja joukkue purjehti ykköseksi Kakkosen lohkossaan. Ykkösen karsinnassa vastaan tuli PK-35 Helsingistä.

Vielä ei kuitenkaan ollut aika. Kauniiseen lyhytsyöttöpeliin pyrkinyt Ari Kauton JJK hyytyi syyssateiden pehmittämillä kentillä ja fyysinen PK-35 vei karsinnat nimiinsä.

Talvella Manninen lähti Hakaan ja maalivahti Antti-Jussi Karnio Interiin. Uuteen kauteen lähdettiin kuitenkin tuttuun tapaan toiveikkaasti.

Kaudella 2005 asiat eivät edenneet suunnitellusti. Menetykset olivat luultua merkittävämpiä, eikä joukkueen peli lähtenyt kulkemaan. Ilmapiiri oli kireä. Lopulta putoamistaisteluun ajautunut seura päätyi vaihtamaan valmentajaa kesken kauden ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran historiansa aikana. Kauton tilalle päävalmentajan postille palasi 1990-luvun monivuotinen vetojuhta Markku Kekäläinen.

Vaikea ja monin tavoin sekava kausi päättyi lopulta seitsemänteen sijaan, mikä oli edelliskauden menestyksen jälkeen valtava pettymys – mutta tärkein, eli sarjapaikka säilyi.

Historian muut vaiheet: 1923-1992   2006-